Elämää korttitalossa Varhain eräänä aamuna löysin kadulta pelikortteja. Satoi. Mustalla märällä asfaltilla lojui kaksi kuningasta ja kolme rouvaa, kaksi sotilasta ja jokunen pata, hertta, ruutu ja risti. Poimin ne kaikki ja toin kotiin. 
                      Kotona kuivasin kortit hyvin ja järjestin ne työpöydälleni kahteen riviin. Sitten keitin kahvia, istuin kahvikuppeineni pöydän ääreen ja katselin kortteja. Pelikorttien kuvat ovat kiehtovia, sillä niillä on pitkä historia. Sitä paitsi niihin liittyy monikerroksista symboliikkaa ja myös taikaa. Siinä katsellessani huomasin, että korttieni kuninkaat, rouvat ja sotilaat näyttivät oikeastaan aika tyytymättömiltä. Mieleeni juolahti että he olisivat ehkä onnellisempia, jos voisivat elää vapaammin. Niinpä leikkasin kuviot irti korteista.
                      Vapautetut kuninkaat, rouvat ja sotilaat piristyivät heti. Elämä Korttitalossa alkoi. Se heijastelee omaa todellisuuttamme oudosti ja epäsuorasti, niin kuin vanha ja viallinen peili.

Sydänten metsästäjä, tussi japaninpaperille 85x60,2012

 

Life in the House of Cards   Early one rainy morning I found some playing cards in the street. Lying on the black and wet asphalt they were: two kings and three queens, two knights and several spades, hearts, diamonds and clubs. I picked them all up and brought them home. 

At home I dried them carefully and arranged them in two rows on my desk. I made me some coffee, sat down, and looked at the cards. Playing cards’ figures are fascinating because of their long history, manifold symbolism and magic included in them. Then, however, I noticed that the kings, queens, and knights in the cards did not appear happy at all. It occurred to me that they might be happier if they could live more freely, and so I cut the figures out of the cards. 

Released kings, queens, and knights immediately revived. Life in the House of Cards began and it  reflects our reality in a curious and indirect way, like an old and faulty mirror.

Sovittelija, tussi japaninpaperille, 91x61, 20

Livet i Korthuset Tidigt på morgonen hittade jag spelkort på gatan. Det regnade och de låg på den våta, svarta asfalten: två kungar, tre damer, två knektar, några spader, ehjärter, ruter och klöver. Jag samlade upp dem och tog dem med.

Hemma torkade jag spelkorten omsorgsfullt och arrangerade dem i två rader på mitt arbetsbord. Jag kokade kaffe och satte mig sedan vid bordet. Jag drack mitt kaffe och betraktade korten. Spelkorten är fascinerande. De har en lång historia och de innehåller så mångsidiga symboler och också magi.Efter en stund märkte jag att spelkortens kungar, damer och knektar såg ganska missnöjda ut. Då kom jag att tänka på att lite mera frihet i livet kunde glädja dem.  Jag klippte loss alla figurerna från korten.

De frisläppta kungarna, damerna och knektarna blev strax piggare. Livet i Korthuset började. Vår verklighet återspeglas i livet i Korthuset på ett konstigt och slingrande sätt, så som i en gammal och felaktig spegel.

Suuri Jonglööri, tussi japaninpaperille 90x60, 2012